Myrskyt runtelivat Etelä-Savon metsiä rajusti. Puuta kaatui yhteensä yli 3 milj. m3. Taloudelliset menetykset ovat kymmeniä miljoonia euroja. Tämä merkitsee usealla tuhannelle metsänomistajalle myös yllättäviä metsänuudistamistöitä.

Maa- ja metsätalousministeriön edustajat vierailivat tuhoalueella elokuussa 2010 luvaten, että yhteiskunta hoitaa sille kuuluvan osuutensa luonnon katastrofista. Nykylainsäädännön mukaan käytännössä ainoa yhteiskunnan tuki olisi osallistuminen KEMERA-ehtojen mukaisesti myrskyalojen uudistamiskustannuksiin. Tilanteen tekee erityisen kiusalliseksi se, että uudistamiskulujen varalle ei ole kenelläkään edes vakuutusturvaa, koska kaikkien yhtiöiden vakuutusehdoissa tämä on rajattu pois.  

Etelä-Savossa myrskyn kaatamien metsien uudistamistarve on yli 5 000 hehtaaria. Ylimääräisiä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia varoja tarvitaan myrskyalueille pelkästään Etelä-Savoon yli 3 milj. euroa.

Nyt puheiden ja todellisuuden ero on alkanut valjeta. Etelä-Savoon vuonna 2010 budjetoidut Kemeravarat olivat 5,7 milj. euroa. Lisäbudjetin lisäyksen jälkeen varoja käytettiin vuonna 2010 yhteensä 6,3 milj euroa. Varat käytettiin normaaliohjelman mukaisiin metsänhoitotöihin, eikä myrskytuhojen uudistamisessa päästy vielä alkuun. Katastrofiuutinen on se, että nyt maa- ja metsätalousministeriö esittää Etelä-Savon vuoden 2011 Kemerabudjetiksi 6,0 milj. euroa. Kolmella miljoonalla eurolla kasvaneen rahoitustarpeen sijaan tarjotaankin 300 000 euron vähennystä. Valtion taloudessa 3 milj. euroa on mitättömän pieni, mutta mittavia tuhoja kärsineille metsänomistajille asia on suuri.  

Jos käsittämätöntä esitystä ei korjata, metsäkeskus joutuu kohdistamaan puutteelliset varat uudelleen, että edes osalla myrskyalueista päästäisiin aloittamaan uudistustyöt. Tämä voisi merkitä  esimerkiksi nuorten metsien hoidon työohjelman supistamista normaalitasosta alle puoleen.  Myös muiden työlajien työmääriä supistettaisiin. Myrskyn ei pitänyt aiheuttaa maakunnallista metsänhoidon välivuotta.  

Kestävän metsätalouden rahoituslain töissä on tietty hallinnollinen järjestys. Pääsääntö on se, että uudistamistöitä ei saa aloittaa ennen kuin suunnitelma on hyväksytty. Suunnitelman hyväksyminen edellyttää rahaa ja myöntövaltuutta.  Pahimmillaan ensi keväänä on edessä luonnon katastrofia seuraava hallinnollinen katastrofi.

Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi vaatii maa- ja metsätalousministeriötä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin riittävän rahoituksen turvaamiseksi myrskyalueiden metsittämisessä, kuten heti myrskyn jälkeen metsänomistajille on luvattu.