Suomen hallitus on linjannut, että vuonna 2020 hakkuutähdettä käytetään energian tuotantoon 13,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Suomen ympäristökeskus julkaisi tänään tutkimuksen siitä, miten metsäenergian käytön lisääntyminen vaikuttaa ilmastoon. Tutkimuksen oli tilannut ympäristöministeriö.

”Metsäenergiaa käyttäen kasvihuonepäästöt ovat vuonna 2020 puolet siitä, mitä ne olisivat, jos sama energiamäärä tuotettaisiin kivihiilellä”, kertoi monen tutkijan yhteistyönä syntyneen tutkimuksen esitellyt johtava tutkija Jari Liski Suomen ympäristökeskuksesta.

Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, sitä suuremmiksi metsäenergian ilmastohyödyt kasvavat suhteessa kivihiileen, öljyyn ja maakaasuun. Tutkijoiden mukaan bioenergian ilmastohyödyt ovat kuitenkin pienemmät kuin aiemmin on ajateltu.

Metsät sitovat neljänneksen Suomen päästöistä

Metsäenergian ilmastovaikutukset -tutkimuksessa pohdittiin, miten ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrä kehittyy eri polttoaineita käytettäessä.

Suomen metsät sitovat noin 25 prosenttia Suomen vuotuisista kasvihuonepäästöistä eli toimivat merkittävinä hiilinieluina. Metsäenergian käytön lisääntymisestä huolimatta metsät säilyvät hiilinieluina. Metsiin vuosittain sitoutuvan hiilen määrää kuitenkin vähenee.

Jos 13,5 miljoonasta hakkuutähdekuutiosta saadulla energiaa korvataan kivihiilen polttamista, vähenevät hiilidioksidipäästöt energialaitosten piipun päästä laskettuna 10,7 miljoonaa tonnia. Toisaalta hakkuutähteen keruu vähentää metsissä olevaa hiilimäärää 6,2 miljoonaa tonnia. Todellinen päästövähennys on siis 4,5 miljoonaa tonnia.

Tutkimuksen mukaan sillä, millaista puuta poltetaan, on väliä. Kannot lahoavat hitaasti ja toimivat siksi pitkään varastoina. Oksat ja ensiharvennus lahoaisivat ja vapauttaisivat sisältämänsä hiilen ilmakehään kantoja nopeammin. Siksi tutkijaryhmä ei polttaisi kantoja, vaan risuja ja oksia.

Nopeutunut hiilenkierto onkin päästö

Tutkijoiden mukaan metsäenergia ei ole hiilineutraalia, koska puun poltosta vapautuu ilmakehään hiilidioksidia. Tämä hiilidioksidi olisi luettava öljyn poltosta syntyvän hiilidioksidin tapaiseksi päästöksi, vaikka puun sisältämä hiilidioksidi vapautuisi ilmakehään joka tapauksessa jossain vaiheessa. Poltto vain nopeuttaa kiertoa.

Professori Pekka Kauppi Helsingin yliopistosta muistutti, että kivihiilen hiilidioksidi ei kierrä, sen reitti on yksisuuntainen: varastosta ilmakehään. Ja tämä biosfääriin kiertoon ihmisen toimesta tuotu fossiilinen hiilidioksidi on koko ilmastonmuutoksen aiheuttaja.

Kaupin mukaan metsäenergian käyttö ei myöskään välttämättä vähennä metsiin sitoutuneen hiilen määrää: metsäenergian käyttö on kaksinkertaistunut 1990-luvulta nykypäivään, mutta samaan aikaan metsiin sitoutuneen hiilen määrä on kasvanut. Tämä on lisääntyneen metsien kasvun ansiota.

Kauppi sanoi, että bioenergian käyttöä voidaan Suomessa lisätä niin kauan, kuin metsien kasvu lisääntyy. Hän myös muistutti, että metsien käyttöä ei voida ratkaista vain ilmastonmuutoksen ehdoilla, koska metsät tuottavat niin paljon muitakin palveluja ja hyötyjä.

Teksti: Krista Kimmo, SMY