26.4.2012

Alkuvuoden puukauppa on ollut aktiivisempaa kuin kertaakaan viimeisen viiden vuoden aikana vastaavaan ajankohtaan verrattuna. 2011 kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä puukauppaa käytiin erittäin tasaisesti teollisuuden puunkysynnän mukaisesti. Tapani ja Hannu myrskyjen mukanaan tuoma puun ylimääräinen tarjonta aiheutti puumarkkinoille tarjonta piikin, johon markkinat sopeutuvat Länsi-Suomessa edelleen. Loppuvuodesta 2011 alkanut puun hintojen laskeminen taittui helmi-maalistkuussa ja hintataso kaikilla puutavaralajeilla on kohentunut. Metsänomistajille myrskyt aiheuttivat Länsi-Suomessa kymmenien miljoonien vahingot. Myrskyjen seurauksena metsiin jäävä havupuu lisää hyönteistuhojen riskiä. Metsänomistajat ovat velvollisia korjaamaan myrskyissä vahingoittuneet havupuut pois metsistä lain metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta määrittelemien määräaikojen puitteissa ensi kesään mennessä. Ostajien tarjousten kilpailuttaminen myös myrskypuiden kohdalla kannattaa. Vuoden 2012 puumarkkinoiden kehitys kokonaisuudessaan riippuu edelleen ennenkaikkea lopputuotemarkkinoiden kehittymisestä ja puun kysynnän kehityksestä. Tällä hetkellä kysyntä kohdistuu tukkeihin ja koivukuituun. Mänty- ja kuusikuidun kysyntä on heikompaa. Kesäkorjuukelpoisien kohteiden kysyntä on selvästi vahvempaa kuin vain talvikorjuuseen sopivien kohteiden kysyntä.

Kuitupuu ja sellumarkkinat

Kuitupuumarkkinoilla talvikorjuukelpoisista kohteista näyttää olevan kokonaisuudessaan ylitarjontaa, mutta kesäkorjuukelpoisten kohteiden kysyntä-tarjonta tilanne vaikuttaa tasapainoiselta. Koivukuidun ostoaktiivisuus on parantunut. Katkonnan seurantaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Kartongin markkinatilanne on edelleen suotuisa. Papereiden kysyntä on edelleen heikkoa. Mäntykuitupuun käyttö kartonkeihin ja sellun valmistukseen on jatkunut alkuvuoden aikana korkeana ja näyttää jatkuvan edelleen melko korkealla tasolla. Markkinasellun hintojen lasku pysähtyi vuoden vaihteessa ja hinnat ovat nousseet. Käyttömääriin nähden mäntykuidun hintakehitys kotimaassa on ollut erittäin maltillista. Kuitupuu on Suomessa tällä hetkellä selvästi halvempaa kuin Ruotsissa. 

Metsänomistajien tulisi toimia niin, että kotimaisen puun tarjonta vastaa metsäteollisuuden todellista puuntarvetta. Tällä tavoin varmistetaan, että metsäteollisuus pystyy täyttämään saamansa tilaukset, eikä menetä markkinaosuuksia. Metsäteollisuuden markkinatilanne heijastuu myös metsätalouden kannattavuuteen.

Tukkipuu- ja sahatavaramarkkinat

Sahatavaramarkkinoille epävarmuutta tuo edelleen vientimarkkinoiden epävarmuus ja rakentamisen alhainen taso. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus heijastuu rakentamiseen ja sahatavaran kysyntään. Pohjois-Afrikan epävarmuus ja Etelä-Euroopan tilanteesta johtuva rahoitusmarkkinoiden epävakaus vaikuttaa edelleen vientiin. Japanin markkinoiden kysyntä on parantunut jonkin verran ja euron heikkeneminen muihin suuriin valuuttoihin verrattuna parantaa metsäteollisuustuotteiden viennin kannattavuutta. Sahatavaran päämarkkinalla kotimaassa markkinatilanne näyttää yleistaloustilanteeseen nähden kohtuullisen hyvältä. Valmiille sahatavaralle on tilauksia rakentamisen kesäaikaisen vilkastumisen siivittämänä. Talvikorjuukohteiden kysyntä on kesäkorjuukohteita selvästi heikompaa. Tukkimarkkinoiden perusvire näyttää edelleen yleistaloustilanteeseen nähden positiiviselta. Katkontaan kannattaa puun myyjien kiinnittää erityistä huomiota.

Energiapuumarkkinat

Energiapuun kysyntä-tarjonta tilanne on säilynyt lievän ylitarjonnan puolella, joskin alueellisesti energiapuun markkinatilanne vaihtelee runsaasti. Leuto talvi kulutti polttoaineita useilla paikkakunnilla ennakoitua vähemmän. Energian tuottajat varautuvat jo seuraavan lämmityskauden tarpeisiin. Metsäteollisuuden aktiivisen sahauksen seurauksena sahauksen sivutuotteita on tarjolla runsaasti. Energiapuun ostoihin epävarmuutta tuo pienpuun energiatuen viivästynyt notifiointi EU:n komissiossa. Tuen viivästyminen hankaloittaa pääasiassa ostojen suunnittelua.

Turveteollisuus ry:n mukaan kevään 2011 ylivuotiset varastot olivat n. 15% laskennallisesta kuluvan lämmityskauden polttoaineen tarpeesta 25TWh keskimääräisen vuosikulutuksen mukaan tarkasteltuna. Turvetuottajat arvioivat alkutalvesta, että kevään 2011 vähäiset varastot ja kesän 2011 tavoitteista hieman jäänyt tuotanto olisivat johtaneet paikallisesti pulaan turpeesta kevättalven 2012 aikana. Puupolttoaineiden runsas saatavuus talven 2012 aikana helpotti energiantuottajien tuotantoa.  

Hankintapuu

Myrskypuiden korjuu on työlajina erityisen vaarallinen. Hankintamyyjiä kehotetaankin erityiseen varovaisuuteen tai muiden ammattilaisten käyttämiseen myrskytuhopuuta korjattaessa. Hankintamyyjän kannattaa varmistaa puiden vastaanotto ja tehdä hankintakauppa kirjallisena jo ennen hakkuun aloittamista. Energiapuuta hankintakaupalla myyvien kannattaa varmistaa puun vastaanotto ja solmia kaupat kirjallisena ennen hakkuutyön aloittamista.Käytettävästä mittausmenetelmästä kannattaa sopia etukäteen kauppakirjalla.

Muutoksia verotukseen ja tukipolitiikkaan vuoden 2012 alussa

Energiapuukaupoissa puun myyjien kannattaa varmistaa myös kohteen mahdollinen kemeratukikelpoisuus. Kohteelle mahdollisesti myönnettävät tuet maksetaan metsänomistajalle tehtyä työtä vastaan. Tukiehtojen ennakoitu heikentyminen vaikuttaa energiapuuhakkuiden kannattavuuteen, jos heikentyneet tukiehdot tulevat voimaan. Koska kemeratuet maksetaan kassaperusteisesti, täytyy metsänomistajan saada hankkeensa hyväksytettyä vanhojen tukiehtojen voimassa ollessa saadakseen energiapuun korjuu tai haketustuen tällä hetkellä voimassa olevien tukiehtojen mukaisesti.

Kestävän metsätalouden rahoituslain alaisten tukien muuttuminen verolliseksi vuoden 2012 alusta alkaen heikentää rahoitustasoa. Vuoden 2012 alusta alkaen muuttuivat kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla maksettavat tuet veronalaisiksi. Verovelvollinen on metsänomistaja vaikka hän hyväksyisi tuen maksamisen jollekkin muulle sijastaan. Näin ollen ikäviltä veroseuraamuksilta välttyäkseen kannattaa metsänomistajan selvittää myymänsä energiapuukohteen kemeratukikelpoisuus ja se kuka tuet hakee ja kenelle jo ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Suositeltavaa on, että tuki maksetaan suoraan metsänomistajalle. Tällöin metsänomistaja voi hyödyntää menovarausta tai metsävähennystä. Vastaavasti työhön kohdistuneet menot ovat verovähennyskelpoisia kokonaisuudessaan.

Pääomatuloverokannan nosto vuoden 2012 alusta heikentää puukaupan kannattavuutta. Vuoden 2012 alusta pääomatuloverokanta nousi 28 prosenttiyksiköstä 30 prosenttiin. Pääomatulojen ylittäessä 50 000€ vuodessa nousi verokanta 32 prosenttiyksikköön. Yhteismetsien verokanta nousi 26 prosentista 28 prosenttiin. Verotuksen kiristyminen heikentää metsätalouden kannattavuutta. 

 Anssi Kainulainen, MTK metsälinja