Suomen hallitus on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteissa nostamaan uusiutuvan energian osuuden nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liikennepolttoaineissa uusiutuvan energian osuus pitää olla vähintään 10 prosenttia. Lisäksi jokaisen EU:n jäsenmaan pitää vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä.
Tavoite on Suomelle haasteellinen, mutta toteutettava. Maaseudulla on runsaasti uusiutuvan energian lähteitä. Bioenergian käyttöä voidaan lisätä tehokkaasti lämmöntuotannossa sekä yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa (CHP).
Yli puolet uusiutuvan energian lisäystarpeesta voidaan hoitaa puuenergialla lisäämällä metsähakkeen ja puun energiakäyttöä. Loput lisäystarpeesta saadaan hyödyntämällä peltoenergia, tehostamalla vesivoiman käyttöä ja biopolttoaineiden tuotantoa sekä hyödyntämällä jätteiden energiapotentiaali sekä rakentamalla tuulivoimaa.
Metsäenergia on ylivoimaisesti merkittävin bioenergian lähde. Energiapuuta ovat latvukset, oksat, kannot ja ensiharvennuspuu, joista saadaan haketta, klapeja, pellettejä ja tulevaisuudessa myös liikenteen biopolttoaineita, kuten biodieseliä. Metsäenergian osuus lämmön ja sähkön tuotannossa on jo nyt merkittävä ja merkitys kasvaa jatkuvasti.
Peltoenergiaa saadaan pellolta. Pellon energialähteitä ovat ruokohelpi, olki, energiavilja, juurikas ja rypsi. Peltoenergiaa voidaan käyttää sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon.Turve saadaan soilta suokasvien maatumisen tuloksena. Turvetta jalostetaan lämmön- ja sähköntuotantoon.
Lisäksi maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia tuulen, auringon ja vesivoiman energiakäytön kehittämiseen.
Bioenergia on aluetaloudellisesti merkittävä työllistäjä. Alan yritystoiminta luo 10 000 - 15 000 lisätyöpaikkaa koko tuotantoketjussa. Metsähakkeen käytön lisäys pelkästään tuo lisää työpaikkoja noin 7000 ihmiselle.