Tieto ruoan alkuperästä on kuluttajan oikeus

Ruoan alkuperä on tärkeä valintakriteeri monelle kuluttajalle. Alkuperämaan kertominen on pakollista tiettyjen tuotteiden, kuten kasvisten, hedelmien, lihan, kalan ja keruutuotteiden osalta. Sen sijaan pitkälle jalostettujen ja useista raaka-aineista valmistettujen elintarvikkeiden osalta alkuperän merkitseminen on pääosin vapaaehtoista.

Suomalaisilla kuluttajilla tulee olla oikeus tietää ruoan alkuperämaa, ja alkuperä tulee merkitä nykyistä selkeämmin elintarvikepakkauksiin. Ravintolat ja julkiset ruokapalvelut on velvoitettava kertomaan asiakkailleen ruoan alkuperä. On myös varmistettava, että Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston kuluttajainformaatioasetuksessa säädetään elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta.

Nuoret kouluun ja työhön

Osaaminen on Suomen pärjäämisen edellytys. Nuorten on saatava hyvät valmiudet työelämään siirtymiseksi. Ammattitaitoa tulee saada kehittää myös läpi koko työuran. Työnteon ja koulutuksen yhdistäminen helpottavat nuorten työllistymistä, mikä on omiaan estämään syrjäytymistä. 

Kaikille peruskoulunsa päättäville on taattava joko opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikka. Ammatillista tutkintojärjestelmää on kehitettävä työelämän tarpeista lähtien. Oppisopimuskoulutusta sekä työn ja koulutuksen yhdistämistä on lisättävä, myös maa- ja metsätaloudessa.

Puurakentamisesta uusi kasvuala

Puu on eräs Suomen tärkeimmistä raaka-aineista. Puurakentaminen antaa mahdollisuuden ympäristön kannalta kestävään teolliseen kasvuun. Puurakentamisesta onkin tehtävä uusi kasvuala, ja Suomen on ryhdyttävä tässä edelläkävijäksi. Puun käyttöä on lisättävä etenkin julkisissa rakennuksissa ja kerrostaloissa.

YK:n ja EU:n ilmastoneuvotteluissa on tuotava esiin puurakentamisen hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus.

Energiatehokkuusvaatimukset on laadittava siten, että niissä otetaan huomioon rakennusmateriaalien koko elinkaari valmistuksesta alkaen.

On tutkittava, kuinka energiatehokasta rakentamista voitaisiin edistää esimerkiksi rakentamiseen kohdistetulla hiiliverolla. On myös lisättävä puurakentamisen opetusta, tutkimusta ja tuotekehitystä. 

Ulkomainen työvoima ja harmaa talous

Suomessa tekee työtä vakituisesti tai tilapäisesti yli 100 000 ulkomaalaista ja määrä on kasvamassa. Ulkomaisen työvoiman osuus on suhteellisen suuri muun muassa maa- ja metsätaloudessa.  

Valtaosa suomalaisista yrityksistä noudattaa työ- ja palkkaehtojen sopimuksia, mutta on myös yrityksiä, jotka rikkovat työlainsäädäntöä eivätkä täytä työehtosopimusten ehtoja. Ongelmia esiintyy myös ulkomaalaisten työntekijöiden työnvälityksessä. Tällainen harmaa talous vääristää kilpailua ja vaikeuttaa rehellisesti toimivien yritysten työvoiman saantia. 

Ulkomaisen työvoiman pelisääntöjä on kehitettävä niin, että ne kitkevät harmaata taloutta. Muun muassa viranomaisyhteistyötä on lisättävä. On myös varmistettava, että ammattiliitoilla ja työnantajajärjestöillä on mahdollisuus puuttua tehokkaasti ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön.

Lisätietoja: MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, 050 341 3167